Tervetuloa tähän uuteen blogiini. Tämä blogi jatkaa siitä, mihin vanha hengellisiä kirjoituksia sisältävä blogini jäi joutuessani uusimaan blogini viime syksynä. Tuo vanha blogini löytyy osoitteesta http://vaivainenmato.blogspot.com/. Toivottavasti tämä blogini on tuota vanhaa blogiani pitkäikäisempi. Niin kuin ennenkin kirjoitan näitä blogikirjoituksia aika epäsäännöllisesti. Kuten vanha blogini tämäkin blogini sisältää minun näköisiäni, ehkä hyvinkin omituisia, pohdintoja minua puhuttelevista hengellisistä asioista. Toivottavasti en loukkaa näkökulmallani ja käsittelytavallani ketään.
Omasta taustastani kerron tähän alkuun sen verran, että olen luterilainen, hengellinen paluu muuttaja. Synnyin "normiluterilaiseen" perheeseen, mutta käännyin katolilaiseksi 25-vuotiaana. Olin roomalaiskatolisen kirkon jäsen 16 vuotta. Liityin takaisin evankelis-luterilaiseen kirkkoon, koska halusin päästä mieheni kanssa yhteiselle ehtoolliselle, joka ei ollut mahdollista minun ollessani katolilainen. Tein henkilökohtaisen uskon ratkaisun vuonna 2005, kun vaikeassa elämäntilanteessa löysin Suomen Raamattuopiston hengelliseksi kodikseni.
Haluan kertoa näistä taustoistani, koska kaikki kokemani on ollut minulle merkityksellistä. Minä pidän myös ortodoksisen uskon lämmöstä, koska ensimmäinen ekumeeninen kokemukseni oli peruskoulun ala-asteella olleet aamuhartaudet, joita pidin yhdessä erään koulussamme erityispedagogiikan opetusharjoittelussa olleen opettajan kanssa.
Minä kirjoitan blogejani ikonin edessä ja kirjoituspöytäni reunaan on kaiverrettu risti. Toivottavasti tältä kirjoituspaikalta voi joku siunaus välittyä myös tämän blogin lukijoille.
16. Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa. Room. 9:16
